Verkkokauppojen myynti ulkomaille v. 2008-2013

2/17/2014

Verkkokauppiaat isänmaallisia, kuluttajat eivät?

Olemme olleet Suomessa huolissamme yritystemme digitaalisen liiketoiminnan tasosta verrattuna muuhun maailmaan. Mm. Digibarometri ja Google ovat syöttäneet madonlukuja Suomen digitaalisesta tilasta, mitä tulee yritysten kykyyn hyödyntää käynnissä olevaa kaupan murrosta. Yritykset ovat tippuneet kehityksen kärjestä huolimatta hyvästä infrastruktuurista ja edellytyksistä toimia verkkoympäristössä.
Fiilis synkkenee edelleen, sillä me kuluttajat ostamme enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kuin keskimäärin kuluttajat Euroopassa. EU:n julkaiseman tutkimuksen (2/2013) mukaan eurooppalaisista verkkoshoppaajista keskimäärin 32% ostaa ulkomaisista verkkokaupoista. Samassa tukimuksessa suomalaisista 47% ostaa ulkomaisista verkkokaupoista. Suomalaiset kuluttajat tuntuvat olevan myötämielisempiä ulkomaisille verkkokaupoille kuin veljet ja sisaret muualla Euroopassa.
Päätimme laittaa kortemme kekoon vellovaan keskusteluun ja analysoida asiaa hieman eri näkökulmasta. Tutkimme asiaa kotimaisen verkkokauppiaan kannalta, perustuen todellisiin lukuihin vuosien 2008-2013 ajalta. Miten kotimaiset verkkokauppiaat on onnistunut myymään palveluitaan ulkomaille? Huonosti? Ja minne verkkokauppiaat olisivat halukkaita myymään perustuen verkkokauppojen lokalisointeihin?

Taustatietoja analyysin otannasta

Vilkas Group tarjoaa verkkokauppiaalle laajan valikoiman kansallisia verkkotyökaluja, mutta myös työkalut kansainväliseen kaupankäyntiin. Verkkokauppiaan on mahdollista valita esimerkiksi 13 eri kieltä, käytössä on kaikki maailman valuuttat, yhteydet merkittävimpiin kansainvälisiin portaaleihin (Amazon, eBay, Google, Kelkoo jne), kansainvälisiä maksu- ja toimitustapoja, verojen automaatinen laskenta. Tarjoamme vähintään yhtä hyvät työkalut kansainväliseen kaupankäyntiin, kuin mitä ulkomaiset verkkokauppiaat saavat omilta palveluntarjoajiltaan.
Tutkimme yli 2300 verkkokauppiaan dataa kuuden vuoden ajalta, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet Vilkkaan verkkokauppa-alustaa. Otannassa on mukana vajaa miljoona tilausta, joten otanta on myös tältä osin kattava antamaan todellisen kuvan verkkokaupan kansainvälistämisestä. Tulokset antavat mielenkiintoisen, joskaan ei yllätyksellisen kuvauksen kotimaisen verkkokauppiaan pyrkimyksiin ja onnistumisiin ulkomaan kaupassa.

Verkkokauppojen myynti ulkomaille -analyysin tulokset



Vuosina 2008-2013 verkkokaupan kaikista tilauksista ohjautui ulkomaille yhteensä 2,35%. Vuonna 2011 se oli suurimmillaan 4,52%, mutta sen jälkeen olemme kokeneet kaksi laskun vuotta. Vuonna 2013 viennin osuus oli laskenut 2,37%, joka on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suunta ei siis lupaa hyvää kansainvälistyvälle verkkokaupalle.


Jos tarkastellemme ulkomaille suuntautuvaa 2,35% osuutta toimituksista ja tutkimme tarkemmin mihin maihin verkkokauppojen tilaukset ohjautuvat, niin saamme selville TOP 30 maata. Loput kohteet ovat vain taustakohinaa, eikä vielä merkittäviä kaupankäynnin kannalta. Yleisesti voidaan todeta, että EU:n alue ja naapurimaat ovat nykyisen verkkokaupan kannalta tärkeimpiä alueita, paitsi Venäjä (1,72%). Poikkeuksina voidaan myös mainita Pohjois-Amerikka ja Etelä-Afrikka, mutta muuten tilaston kärjessä keikkuvat kaikki EU-maat. Näistä TOP 30 vientimaan toimituksista menee Ruotsiin 23,61%, Iso-Britanniaan 11,29% ja Saksaan 11,15%. Tämä jälkeen tuleekin merkittävä tiputus ja toimitusten määrä alkaa tippumaan pieniksi. Kaikkiaan verkkokauppiaat ovat vastaanottaneet tilauksia 90 eri maasta, mm. Boliviasta, Bangladeshista, Burundista ja Tansaniasta.


Verkkokauppiailla on suomen kielen lisäksi useimmin käytössä englanti (22,62%) ja ruotsi (16,79%). Saksa ja venäjän kieli on käytössä vain reilulla 2%:lla. Analyysi ei vielä kerro että nämä kielet ovat kuluttajalle näkyvissä, vaan kyseiset kielet olivat aktivoitu verkkokauppaan. Näin olleen totuus siitä mitä kieliä loppuasiakkaille tarjotaan on näitäkin lukuja pienempi. Mutta suhteessa toimitettujen tilausten määrään ulkomaille, tämä tulos ovat yllättävänkin myönteinen verkkokaupan kansainvälistymisen kannalta. Usealla yrityksella tuntuisi olevan halukkuutta kansainvälistyä, mutta reurssit eivät sitä mahdollista.


Verkkokauppojen myynti suuntautuu pääasiassa EU:n alueelle, jolloin on luontevaa, että valtaosa verkkokaupoista käyttää valuuttanaan euroja. Ruotsi (SEK) ja Iso-Britannia (GBP) pitää sisällään suuren potentiaalin, mikä näkyy jo tuloksissakin ja näin olleen useimmat kauppiaat ovat lokalisoineet hinnat paikalliselle kuluttajille ymmärrettäviksi valuutoiksi. Siltikin vain 4,63% verkkokaupoista on käytössä Ruotsin kruunut ja 3,41% on käytössä punnat. Nämäkään luvut eivät vielä tarkoita että loppuasiakas pystyy valitsemaan ko valuutan, vaan sen että kauppias on aktivoinut nämä valuutat verkkokauppaansa. Ruplaa hyödyntää vain 0,20% verkkokauppiaista.

Johtopäätökset

Tässä neljä keskeistä ajatusta, joita tämä analyysi minussa herätti:
  • Suomalaiset verkkoshoppaajat ovat epäisänmaallisempia verrattuna muuhun Eurooppaan tai sitten suomalainen kuluttaja ei vain tunnista verkkokaupan alkuperäistä maata onnistuneen lokalisoinnin takia.
  • Suomalaiset verkkokauppiaat eivät ole onnistuneet kansainvälisessä kaupassa, vaikka haluakin tuntuisi olevan. Toisaalta useimmat verkkokauppiaat tyytyvät kotimaan myynnistä saataviin tuottoihin, eivätkä edes halua kansainvälistyä. Kansainvälistyminen edellyttää verkkokauppiaalta tahtoa, asennetta ja riittävää osaamispohjaa.
  • Alalta puuttuu markkinointiaosaamista. Missä ovat kotimaiset digitaalisen markkinoinnin osaajat, joille globaali kaupankäynti verkossa olisi tuttua - harvinainen näky. Google ja Facebook -osaaminen ei enää riitä.
  • Kaikkien asennemuutos:
    • Kuluttajat: "Suosi kotimaista verkkokauppiasta" 
    • Yrittäjät: "Mene ulkomaille ja lopeta ujostelu (Business Insider 2/2014)"
Mitä olet itse mieltä näistä tuloksista? Mikä avuksi, jotta verkkokauppiaat saisivat myyntiä lisää rajojemme ulkopuolelle?

Saattaisit pitää näistäkin

3 comments

  1. Tekstissä ohitetaan kokonaan laajempi toimintaympäristö
    eikä näitä tuloksia voi tarkastella mielestäni siitä irrallaan.

    Suomessa on monia asioita joihin ei voi vaikuttaa, (liittyen mm. veroihin ja säädöksiin) jotka asettavat suomalaisen kauppiaan erilaiseen kilpailuasemaan moniin muihin maihin verrattuna. Eikä vähäpätöinen asia ole sekään että paketin lähetys on pääsääntöisesti kalliimpaa, tavasta riippumatta, Suomesta poispäin kun maailmalta Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekä kuluttajana että yrittäjänä maksan keskieuroopasta yhtä paljon rahtikustannuksia kuin Suomen sisällä. Yleensä valikoima ulkomailla on laajempi. Vähittäiskaupassa lähetyskustannukset asiakkaille ovat Suomen sisällä kalliita ja monimutkakkaita kun niin monia tapoja ja hintoja on tarjolla Itellalla ja Matkahuollolla.

      Sattumalta nykyisin yritykselläni on tuotteita jota ei saa lähettää asiakkaille Itellan tai Matkahuollon kautta mutta asiakkaani voivat tilata kyseisiä tuotteita ulkomailta suoraan kotiin.

      Suomalaisilla jää niin vähän rahaa käteen elämiskustannuksien jälkeen ja ovat muutenkin tarkkoja rahoistaan että tilaavat sieltä mistä halviten saa ja yleensä se ei ole Suomesta. Väittäisin että Suomen nykytilanne on epäisänmaallinen ja ajaa asiakkaat viemään rahansa ulkomaille. Hyvä esimerkki on Viron viinaralli ja tuodaan sieltäkin paljon muuta kulutustavaraa kun on niin halpaa verrattuna Suomen hintoihin.

      EUn ulkopuolella olevat maat käyttävät hyväksi sitä että heidän hinnat näkyvät ilman ALV:tä ja sillä haalivat isoja määriä asiakkaita, lisäksi lähettivat aikoinaan tavarat lahjoina tai tekaistuina laskuina eli asiakas ei edes maksanut ALVta tullissa. Meni varmaan 10 vuotta että Tulli rupes tarkemmin syynäämään näitä lähetyksiä. Useimmiten tuote jota myydään alvittomalla hinnalla ulkomailla myy paremmin kuin saman hintainen tuote ALVilla EUn sisällä kun monet eivät ostohetkellä mieti kokonaishintaa perille tuotuna.

      Johtopäätökset yllä eivät kyllä osoita oikeita ongelmia vaan oireita ongelmista. Toimiva yritys kaipaa ensin paikallista kulutusvoimaa jonka saaminen menee paljon pidempään Suomessa kuin muissa maissa.

      - Nettikauppaa 90-luvusta lähtien.

      Poista
  2. Hyviä huomioita. Toivottavasti päättäjät myös ihmettelevät näitä tuloksia ja tekevät jotakin epäedullisen kilpailuaseman suhteen. Suomi on logistisesti hieman hankalassa paikassa johtuen mm. merestä, joka rajaa puolet valtakunnastamme. Tämä voi olla myös etu, jos myydään itään päin. Varaston voi muuten perustaa myös vaikka Viroon tai Puolaan. Lisäksi verkkokauppias käyttää kolmannen osapuolen varastointipalveluita, joita löytyy mm. Virosta (esim. http://www.nettivarasto.fi).

    VastaaPoista